Mitä parisuhde merkitsee minulle?

 Mitä parisuhde merkitsee minulle?


Kuten otsikko kertoo lähden tänään hieman avaamaan omaa nykyistä ajatusmaailmaani parisuhteesta. Tiedostan parisuhteiden moninaisuuden ja ylipäätään sen, että suhteet eivät kaikilla yksilöillä välttämättä ole pelkästään parisuhteita. En kuitenkaan ole tässä ottamassa kantaa näihin asioihin. Jokainen eläköön omalla tavallaan ja kaikkein tärkeintä on se, että suhteiden kaikki osapuolet onnellisia. Tässä tekstissä haluankin vain kertoa ihan oman henkilökohtaisen mielipiteeni siitä mitä parisuhde minulle merkitsee ja mitä minun parisuhteeni on. Tekstin ei ole missään nimessä tarkoitus kertoa siitä miten minun mielestäni ihmisten tulisi elää, joten toivon että jokainen pystyy lukemaan tekstin vetämättä sitä kuuluisaa hernettä nenään. Eläköön jokainen omalla tavallaan. Minä mukaanlukien hetero konservatiivisessa suhteessani. 



Joten mitä se parisuhde minulle merkitsee? Parisuhde on minulle yksi elämän kivijaloista. Minun parisuhteeni ei ole sellainen jonka voi hylätä sellaisena päivänä kun ei huvita olla suhteessa. Minulle parisuhde on pysyvä asia ja asia joka häilyy lähes jokaisen päivittäisen valintani takana. Esimerkiksi oluthyllyllä ollessani kädet siirtyvät nelosoluen kohdalta alkoholittoman puoleen, kun alitajunta lähettää kuvan kiukkuisesta puolisosta silmien eteen. Minä olen ihminen, joka sitoutuu sataprosenttisesti kumppaniin ja toivon sitä samaa myös omalta kumppaniltani. En tällä tarkoita missään nimessä sitä, että meillä ei saisi olla omaa elämää. Sitä ehdottomasti pitää olla, muuten suhde ei voi hyvin. Tarkoitan enemmänkin sitä, että koko elämä pitää jakaa toisen kanssa. Olen oppinut siihen vasta ihan viime aikoina. Olin ennen sellainen ihminen joka pitää paljon asioita itsellään ja sisällään. En välttämättä ollut edes ihan kaikista asioista rehellinen. Sen olen oppinut muuttamaan itsessäni ja tahdon myös sitä itsessäni vaalia. Tietenkin nyt sellaisissa tilanteissa jos päästän pienen hiipivän tiikerin sohvalla ja kun minulta kysytään että pieraisinko niin saatan yrittää laittaa pierun kyllä jonkun toisen piikkiin.



Parisuhde merkitsee minulle sitä, että kaksi ihmistä jakavat toisensa ihan kokonaan toisilleen. Ne kaikki hyvät ja huonot puolet. Voi sitä hullua joka on minut ottanut kaikkine huonoine puolineni. Eilen kun makasin pitkät kalsarit ja villasukat jalassa sohvalla möhömaha pitkällä tajusin kuinka tärkeää on oikeasti pystyä olemaan täysin oma itsensä toisen kanssa. Ei todellinen parisuhde voisi edes itseltäni onnistua jos en pystyisi olemaan ihan täysin oma itseni. Näyttää itseni toiselle juuri sellaisena kuin olen. Tietysti olen myös muuttunut matkan varrella ja ihminen voi kehittyä paremmaksi, mutta nekin ovat asioita joista voi puhua ja jotka voi näyttää sille omalle kumppanilleen. Tiedostan että nykyisenä liberaalina aikana moni saattaa pitää tällaista suhdetta luotaantyöntävänä, mutta itse en osaisi elää missään muussa suhteessa kuin tämän kaltaisessa. Suhteessa jossa on toisiaan rakastava pari. Pari joka pitää yhtä kaikissa myrskyissä.



Parisuhteessa erityisen tärkeä puoli on myös se, että vaikka kaikki ei aina menisi putkeen. Tai oikeastaan sanotaan näin, että vaikka kaikki menisi ihan päin vittua ja ripulipaska osuisi tuulettimeen niin voi luottaa siihen, että se toinen seisoo siinä sinun rinnallasi. Minä pystyn luottamaan siihen, että omalla rinnallani seisoo selkä suorassa ihminen johon luotan sataprosenttisesti. Se on minulle ihan uskomattoman tärkeä asia. Se tunne sisällä, että tiedän tuon ihmisen tukevan minua kaikessa mitä teen. Oli se sitten mitä tahansa älytöntä ja tyhmää niin tuo ihminen joko yrittää vihjata minulle hienovaraisesti, että tuo mitä olet tekemässä on ihan täysin älykääpiön hommaa tai sitten seisoo rinnallani ja tukee sitä mitä minä teen. Kaikki valintani ja päätökseni eivät todellakaan ole aina olleet niitä parhaita. En edes yritä sitä väittää tai peitellä kaikkia vääriä valintojani. Siltikin kaikista virheistäni huolimatta on minulla elämässäni ihminen joka rakastaa minua juuri sellaisena kuin olen. 


Juurikin tuo rakkaus saa minutkin yrittämään olemaan paras versio itsestäni. Tuosta rakkauden ja tuen määrästä pystyn ammentamaan ihan uskomattoman paljon voimaa ja siksi koenkin nyt vuoden 2021 lähentyessä loppuaan olevani paras versio itsestäni tähän asti. Koen myös sen, että jos vain itse pysyn juuri sellaisena kuin olen pystyn tässä kehittymään vielä entistä paremmaksi. Enkä nyt todellakaan tarkoita mitään Nietzschen yli-ihmistä vaan yksinkertaisesti parasta versiota itsestäni. Se on tavoitteenani ja uskon siihen pystyväni kumppanini avulla.



Parisuhde ei kuitenkaan voi olla vain sitä, että toinen ottaa toiselta. Parisuhteen on nimenomaan perustuttava siihen, että molemmat voivat antaa toisilleen ja molemmat voivat saada toisiltaan. Vaikka osan teidän perverssien kasvoille nousi juuri ärsyttävä virne niin en tarkoita sitä mitä te mietitte, mutta sivistyneet ihmiset tietävät kyllä mitä tarkoitan. Kumpikaan osapuolista ei saa pitää toista itsestäänselvyytenä. Sitten on tietysti vielä se rakkaus. Se tunne. Minun parisuhteessani rakkauden tulee olla sellainen asia jonka ihan oikeasti tuntee. Rakkauden tulee näkyä ja sen tulee olla koko ajan läsnä ihan kaikessa. Enkä nyt tarkoita sitä, että koko ajan pitäisi olla toisessa kiinni ja ihan vitun ällöttävästi kieli toisen kurkussa ja käsi pakaralla. Se ei ole rakkautta. Se on himoa. Tarkoitan sitä, että sisällä on sellainen lämmin tunne toista katsellessa ja kun näkee toisen nukkuvan suu auki kuolaa valuen peitto lattialla niin käy nostamassa sen peiton ja peittelee toisen takaisin lämpimän peiton alle. Rakkaus näkyy arjen pienissä teoissa ja pienissä yllätyksissä. Pienessä hellässä kosketuksessa ohi kävellessä. Rakkaus näkyy lämpimässä ruoassa joka odottaa kotona. Rakkaus näkyy myös toisen silmissä kun hän katsoo sinua tullessasi kotiin tai lähtiessäsi. 



Eli mitä tahdon kumppaniltani? No tahdon kumppanini olevan sellainen joka seisoo rinnallani pitäen lujasti kiinni kädestäni maailman palaessa takanamme. Kumppanini tulee olla sellainen joka on kuin kallio minun ollessani heikko. Ihminen joka nostaa minut ylös kun en vain enää jaksaisi. Puolison tulee olla myös sellainen joka itse tuntiessaan olonsa heikoksi pystyy tulemaan luokseni ja kertomaan sen suoraan. Antaa minun ottaa hänet kainaloon ja kertoa hänelle, että kaikki on hyvin. Kumppanini tulee olla sellainen, että kun minä olen uupunut ja kaadun. Maatessani lumessa ja tuiskussa hän tulee läpi kylmän uskomattomalla voimalla nostamaan minut vierelleen lämpöön. Hänen tulee olla myös sellainen, että uskoo minun tekevän hänelle samoin hänen ollessaan siellä syvässä vedessä. Hän tietää, että minä tulen ja vedän hänet ylös ihan mistä tahansa. Eli siis toisin sanoen en vaadi paljon mitään? Enhän? Sellainen kuitenkin oma kallioni, perustani ja sankarini on. Sellaisen tunteen toivon jokaisen joskus kokevan mitä minä olen päässyt kokemaan.


-Iskä

Kommentit

  1. Huomenta!
    Blogissani on Joulun this or that-postaus ja nyt haastan sinut vastaamaan kysymyksiin blogissasi! Otatko jouluhaasteen vastaan?

    Iloista jouluarkea!🎄

    https://jasukuvaa.blogspot.com/

    VastaaPoista
  2. No mutta moikka! Ehdottomasti vastaan! Pistetään tänään myöhemmin sitten julkaisua tulille :) Iloista jouluarkea myös sinne!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ero vauvavuoden aikana

Rakastuin toiseen!

Tervetuloa meidän blogiin!