Blogin kirjoittamisesta

Blogin kirjoittamisesta


Tämä teksti ei varsinaisesti käsittele meidän perhettämme vaan enemmänkin tätä blogia, joten jos turhanaikainen löpinä ilman pennuista ja parisuhteista jauhamista ei kiinnosta niin ymmärrän sen täysin. Voit hyvällä omallatunnolla skipata tämän paskanjauhannan siinä tapauksessa. Tässä tekstissä nimittäin löpisen lähinnä tästä itse blogista, sen luomisesta ja siitä mitä se minulle merkitsee. Blogi kuitenkin on nyt ollut pystyssä jo puoli vuotta ja tämä teksti jota nyt kirjoitan on jo blogin 30. julkaisu! Tekstiä ja kuvia on siis jonkin verran tullut jo julkaistua ja haluankin nyt sanoa näistä asioista muutaman sanasen.



Ihan ensimmäiseksi haluan kiittää teitä kaikkia, jotka blogiani lukevat. Kun alkuvuodesta pistin bloggeriin blogin pystyyn en todellakaan olisi uskonut, että blogini saa vakaan lukijakunnan ja ihmisiä ihan oikeasti vielä vuonna 2021 kiinnostaa lukea perinteistä blogia, jonka aiheena on jotain niinkin tavanomaista ja arkista kuin perhe. Kuitenkin teitä lukijoita tulee tasaisesti mukaan ja blogin lukijamäärät ovat olleet viimeaikoina nousussa. Kokonaiskävijämäärä on jo lähes 10 000 ja itselleni se on jo todella valtava luku. En kuitenkaan ole mikään somevaikuttaja eikä blogia perustaessa ollut valmiina minkäänlaista valmista porukkaa seuraamassa. Todella suuri kiitos siis teille kaikille seuraajille!



Blogi on nyt löytänyt melko lailla pysyvän muotonsa ja osoitteensa. Puoli vuotta olemme kauniimman osapuolen kanssa tätä projektia ylläpitäneet ja miettineet ulkoasuja, kuvia ja muotoja millä asioita haluamme julkaista. Aluksi visioita oli monenlaisia ja ensimmäiset tekstit ja asiat siinä ympärillä olivat ehkä hieman erilaisia kuin mitä nykyään. Aloitin alkuvuodesta bloggerissa kirjoittamisen suoraan bloggerin tekstieditoriin ja rakkaani otti kuvia joita sitten puhelimellaan muokkaili blogia varten edustavan näköiseksi. Blogin oheen startattiin myös Instagram-tili, jota aluksi yhdessä päivittelimme ja itsekin siellä olin kirjoittelemassa ensimmäisiin julkaisuihin tekstejä. Moni asia on kuitenkin siitä muuttunut ja nykyään blogi on sulava osa elämäämme ja molemmat hoidamme siihen liittyviä asioita omilla tahoillamme, mutta asia mikä pysyy on se että blogin ja Instagramin päivittämisen tulee olla hauskaa eikä pakkopullaa eikä siitä saa ottaa minkäänlaisia paineita. 


Tiedän että nykyään julkisesti kirjoittaminen on hieman riskialtista puuhaa ja on ihmisryhmiä, jotka vetävät herneen nenään lähes mistä tahansa sanotusta tai kirjoitetusta asiasta. Siksi itsekin joskus hieman sensuroin omia tekstejäni, mutta tarkoitukseni on kuitenkin olla mahdollisimman rehellinen kaikessa mitä kirjoitan ja puhun usein myös suoraan. Jos siitä jonkun tulee paha mieli ei siitä tarvi alkaa somesoturina keräilemään asearsenaalia vaan voi ihan suosiolla sitten vain jättää lukematta, ettei tule paha mieli. Alunperin blogin idea oli aloittaa yhteinen harrastus, jota sitten yhdessä päivittelemme. Realiteetit tulivat kuitenkin vastaan. Minä käyn töissä, haluan tehdä muutakin kuin istua tietokoneella (mitä ei välttämättä uskoisi) ja rakkaallani on perhe ja koti hoidettavanaan, joten se hieman muuttui ajan saatossa. Nykyään blogilla on oma lukijakuntansa ja instagram-tilillä on oma seuraajakuntansa joten olemme jakaneet nämä alustat täysin omikseen. Rakkaani, joka on sosiaalisen median kanssa huomattavasti kokeneempi kuin minä pitää yllä Instatiliämme ja minä joka viihdyn parhaiten kasvottomana kirjoittajana pysyn uskollisen Lenovoni ruudun edessä kirjoittelemassa näitä tekstejä tänne blogiin.



Alunperin ideana oli myös se, että minä kirjoitan tekstit ja Krista ottaa kuvat sekä muokkaa ne blogiin sopivaksi. Minä kuitenkin olin jossain vaiheessa niin kärsimätön yöllä nörtteillessäni, että julkaisin vain muokkaamattomia kuvia omasta puhelimen rullastani blogiin. Hetken kauhisteltuaan ja henkeä haukottuaan kauniimpi osapuoli kuitenkin hyväksyi sen, että ne nyt ovat siellä. Niinpä nykyään blogiin tulee kuvia molempien ottamana ja tekstit ovat vieläkin kokonaan minun käsialaani. Toki ne käyvät tiukan oikoluvun tuon ihanan naisihmisen valvovan silmän alla, ettei sieltä tekstin seasta löytyisi ihan hirveän montaa vittua ja saatanaa. Minä kun osaan olla melkoinen rääväsuu sille päälle sattuessani ja se ei välttämättä ole kaikkein parhain tapa luoda perheblogia, joten pieni sensuuri on varmasti myös paikallaan.


Blogi julkaistiin alunperin osoitteessa : www.kaksjakolme.blogspot.com , mutta itse sain henkilökohtaisesti aivan liian kovat 2000-luvun alkusävärit tuosta osoitteesta. Tiedän että moni bloggaaja käyttää vieläkin vain blogspot-domainia eikä siinä ole mitään vikaa. Itse kuitenkin olen sen verran nörtti ja halusin heti alkuun saada blogillemme oman domainin, joten helmikuussa blogimme osoite muutti muotonsa osoitteeseen www.kaksjakolme.com. Alustana kuitenkin on vieläkin blogger vaikka se ei mitenkään ulkoasussa enää näykkään. Loin meille oman ulkoasun, domainin ja pluginit sivulle. Julkaisu kuitenkin tapahtuu vieläkin bloggerin dashboardin kautta. Tekstit toki kirjoittelen nykyään ihan erillisellä tekstieditorilla Linuxillani, mutta blogger on kuitenkin matkassa vielä mukana. Wordpress on myös käynyt mielessä, mutta kuitenkin harrastuksen ollessa melko kevyt en ole vielä nähnyt tarpeelliseksi lähteä muuttamaan blogia eri alustalle ja todennäköisesti se ei ole ainakaan lähitulevaisuudessa tapahtumassa.



Blogin alkuvaiheilla aloin myös äänittää tekstejäni Audacitylla ja julkaista niitä soundcloudiin, jotta ihmiset jotka eivät jaksa lukea puisevia maraton tekstejäni voisivat halutessaan kuunnella ne. Se olikin ihan kivaa puuhaa, mutta loppujen lopuksi se ei ns. ”maksanut vaivaa”. Tekstejäni käy lukemassa sadat ihmiset, mutta kuunteluja Soundcloudissa tuli noin 3-9 per äänite. Toki tämä on vain harrastustoimintaa, josta missään nimessä ei mitään makseta, mutta en itse kokenut mielekkääksi julkaista äänitteitä kolmelle ihmiselle kun perinteisiä tekstejä kävi kuitenkin lukemassa sadat ihmiset. Siitä syystä jo jonkun aikaa sitten tiputin äänittämisen kokonaan pois kuvioista. En sano ettenkö koskaan enää äänittäisi mitään, mutta toistaiseksi äänittäminen on ainakin tauolla. Katsotaan josko vielä joskus saisin siihen motivaatiota.



Tämän blogin kirjoittaminen on ollut uskomattoman hauskaa ja terapeuttista touhua. Kirjoittaminen on minulle mielekästä ja luontevaa, siksi on ollut mahtavaa että minulla on alusta jossa voin julkaista omia mietteitäni ja kertoa meidän elämästämme. Muutin pois kotikaupungistani yli kaksi vuotta sitten ja tiedänkin kavereiden, tuttavien ja sukulaisten myös lukevan blogiani joten tämä on myös tapa millä pystyn pitämään oman lähipiirini tietoisena siitä, että en ole kadonnut maailmankartalta tekemään hämäräbisneksiä tai varastelemaan automankkoja vaan elämässä menee ihan mukavasti. Blogin tarkoitus on alusta asti ollut tuoda esiin perinteisen suomalaisen perheen elämää jossa ei kylvetä rahassa, eikä ulkokuori ole mitenkään siloteltu. Meillä paukkuvat ovet, vauvanpaskaa löytyy toisinaan ovenkahvoista, ollaan naamat norsunvitulla ruokapöydässä ja pidetään mykkäkoulua Masterchef Australian pyöriessä telkkarissa illalla lasten nukkumaanmenon jälkeen. Meillä kuitenkin on myös mahtavaa yhdessä, nauramme yhdessä, itkemme yhdessä, harrastamme yhdessä ja kaiken ympäröi suuri rakkaus ja kunnioitus toisiamme kohtaan. Me haluamme blogilla ja installa tuoda esiin sen, että kaiken ei tarvitse aina olla tarkkaan harkittua ja siloteltua. Sieltä lähiö vuokra-asunnosta saattaa nousta uskomaton määrä rakkautta ja me kaikki täällä olemme yhtä tärkeitä ja kaikkien meidän sanottavallamme on merkitystä.


Nyt olen kesälomalla! Saan viettää perheen kanssa enemmän aikaa ja olemmekin suunnitelleet kaikenlaista kivaa tekemistä joista saattaa tulla myös blogiin jonkinlaista sisältöä. Kiitos kaikille lukijoille ja pysykää terveinä!


-Iskä

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ero vauvavuoden aikana

Tervetuloa meidän blogiin!

Rakastuin toiseen!