Laatuaikaa isompien sankareiden kanssa


Täältä tulee nyt jo toinen viikonloppu päivitys tänne blogiin! Vietimme tällä kertaa normaalista huomattavasti poikkeavaa viikonloppua, sillä perheen kuopus N lähti yökylään mummille ja kummisedälle. Perjantai meni hyvin pitkälti perinteisellä kaavalla: Iskä lähti työpäivän jälkeen ajamaan kohti Satakuntaa noutamaan J:tä ja Äiti jäi toisten herrojen kanssa kotiin odottelemaan. Tällä kertaa äidillä oli kuitenkin koko päivän hyvä ystävä seuranaan, joten päivä meni hänelläkin joutuisasti. Herra J:n kanssa saavuttiin jälleen illalla kotiin ja vietimme illan hyvin normaaliin tapaan. Perjantait meillä menevät hyvin usein täysin samalla kaavalla kotiuduttuamme. Pojat ovat aina ihan virtaa täynnä, kun koko viikko on sitä toista kaveria odotettu. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on aina ensimmäisten tuntien ajan kun pojat purkavat paineitaan ja leikit saattavat äityä jopa sen verran vauhdikkaiksi, että siihen on hieman puututtava. 

 


Etukäteen oli jo sovittu, että lauantaina puoliltapäivin Tampereen mummi tulee miehensä kanssa kylään ja he ottavat meidän nuorimmaisen yökylään, jotta pääsemme viettämään välillä laatuaikaa isompien poikien kanssa. Siinä lauantaina sitten nuorimmainen lähti toista kertaa lyhyen elämänsä aikana yökylään mummille. Lähdimme melkeinpä samalla oven avauksella poikien ja Äidin kanssa ulos, kun nuorimmaista lähdettiin viemään mummin luo. Golffin suunnaksi tällä kertaa osui Ylöjärven kauppakeskus Elo. Siellä sitten ensimmäinen etappi oli uusi lastenkirppis Pikkuorava, kuinkas muutenkaan kun Äiti oli mukana. Eihän kirpputoreja voi koskaan ohittaa ja jos ollaan ihan rehellisiä, niin sinne me alun perin olimmekin matkalla. Kirpputori ei nyt omasta mielestäni ollut mitenkään erikoinen, mutta en ota näihin kirpputori asioihin sen enempää kantaa, koska meidän huutokauppa keisarinnalla on varmasti oma mielipiteensä siitä mikä on hyvä kirpputori ja mikä ei. Pojille luvattiin jo ennen kirpputorille menoa, että he saavat jonkinlaiset lelut ostaa sieltä jos mieleiset löytyvät. Pettymys olikin hattivateilla suuri kun he huomasivat, että tällä kirpputorilla tavarat koostuivat lähinnä vaatteista. Pakko oli kuitenkin jotain saada, joten he molemmat ottivat jonkinlaisen sekapussin erilaisia pieniä leluja. Pussien hinta taisi olla euron tai kaksi ja sisältö sen mukaista. Yritin hieman jätkien kanssa konsultoida, että onkohan ihan välttämätöntä moisia ostaa, koska tiesin niiden joutuvan laatikon perälle, mutta pakko oli saada. Siinä on ihan turha lähteä noiden nuorien jääräpäiden kanssa vänkäämään jos jotain on päätetty.


Elossa oli myös liike nimeltä Flying Tiger, jossa kävimme. Itselleni liike oli tuntematon, mutta erittäin sanotaanko personaallista tavaraa siellä oli. Tavaraa löyty mannekiini-nukeista puristeltaviin lelueläimiin. Pojat sitten saivat Äidin kukkaron nyörit heltymään vielä sitten uudelleen tuolla Tigerissä ja sieltä herra J osti itselleen erittäin tärkeän välineen nimittäin vaahtomuovisen miekan. Kukapa sellaista ei tarvitsisi? Herra M:än hankinta olikin sitten vielä enemmän rusinoita rasauttava. Hän nimittäin osti huuliharpun! En ymmärrä mikä tuohon Äitiin meni kun hän tuollaiset antoi poikine hankkia, mutta meillä on nyt kotona vaahtomuovi miekka ja huuliharppu. Huuliharppu varsinkin on Iskän suosikki. Tiger visiitin jälkeen päätimme käydä vielä hankkimassa iltaa varten leffaherkut samassa rakennuksessa sijaitsevasta Citymarketista. Hämmenys oli valtava kun cittarin porteista kävelimme sisään ja varashälyttimet alkoivat kohdallani huutaa. Välitön paniikki tietysti iski ja syyllinen olo, vaikka kävelimme kauppaan sisään. Emme ulos sieltä. Myyjä joka infotiskillä oli kysyi minulta, että olinko ostanut vaatteeni Tokmannista. Köyhien syrjintää siis heti citymarketin portilla, mutta oikeassa hän oli. Ilmeisesti useamminkin käynyt näin, että Tokmannista ostetuissa vaatteissa sisällä olevat hälytinlaput aktivoituvat uudelleen pesun jälkeen, joten tällä kertaa selvittiin puhumalla enkä joutunut vartijoiden pamputettavaksi. 

 


Leffaherkkujen hankinnan jälkeen lähdimmekin sitten kohti kotia. Matkalta nappasimme myös hampurilaisateriat koko porukalle. Kotona söimme ruokamme ja sitten kello olikin jo sen verran, että pääsimme siirtymään saunaan. Saunareissut yleensä menevät aina mukavasti ja niin kävi tälläkin kertaa. Saunomisen jälkeen kuitenkin mestari riitelijät kuitenkin onnistuivat saamaan aikaiseksi pienen pihvin siitä kumpiko saa peilata itseään pukuhuoneen peilistä. Saunan jälkeen sitten vietimme kivan leffaillan herkkuja syöden. Katselimme tuon 2010 vuoden Alice in Wonderlandin, joka oli kyllä kaikkien mieleen. Nukkumaan mennessä pieni ikävä pikku N:ää kohtaan iski kaikille ja M ottikin pikkuisen haalarin unikaverikseen, jotta saisi edes nuuhkutella sitä isoimpaan ikäväänsä. Iskällä ja äitilläkin oli sen verran univelkaa tilillään, että ei tullut jäätyä kahdestaan enään mitään tekemään vaan siirryttiin myös unten maille poikien kanssa samaan aikaan.

 


Aamulla poikien herättyä katsoin kelloa ja totesin kellon olevan 06:40 ja olimme jopa hieman hämillämme siitä, että pojat jaksoivat nukkua lähes seitsemään. Totuus kuitenkin valkeni kun tajusimme että kelloja oli siirretty yöllä, joten kello ei ns. ”vanhaa aikaa” ollutkaan vielä kuuttakaan. Aamu kuitenkin starttasi mukavasti ja muutaman kahvikupillisen jälkeen Iskäkin oli päivässä mukana. Aamutoimien jälkeen hyppäsimme uskolliseen hopeanuoleemme eli siis siihen Golfiin ja lähdimme kohti keskustaa ja Pikku Kakkosen puistoa. Siellä pojat leikkivät ja riehuivat. Puistossa oli jopa yllättävän paljon porukkaa ja siellä on kyllä tekemistä lapsille. Meidän lapset viihtyvät kaikenlaisissa leikkipuistoissa, mutta yksi parhaista on kyllä ehdottomasti Pikku Kakkosen puisto sen monipuolisuuden vuoksi. Puistoreissun jälkeen palasimme länteen ja menimme kotimme läheiselle kentälle lennättämään vielä dronea. Se oli ensimmäinen kerta kun tuota työpaikaltani hankittua dronea lennätimme ja melkoisen vekkuli laite se oli. Ohjattavuus oli myös melko haastavaa ja senpä takia drone oli hieman useampaan otteeseen hangessa kuin ohjastajilla oli tarkoitus, mutta hauskaa oli kuitenkin kaikilla ja se kai on pääasia.

 


Dronen lennätyksen jälkeen palasimme kotiin ja tulimme syömään. Vielä viimeisenä aktiviteettina ennen J:n äidilleen kuskaamista oli taloyhtiön järjestämä pääsiäismunien etsintä pihallamme. Se oli poikien mielestä aivan uskomattoman hauskaa ja pojat saivatkin etsinnästä hyvän saaliin. Molemmat tulivat kahden ison karkkipussin kanssa kotiin. Munien etsinnän jälkeen sitten Iskä ja J lähtivät kohti Satakuntaa. Vanhassa kotikaupungissani kävimme vielä isoisäni luona, jolla oli merkkipäivä ja veimme hänelle yhdessä askarrellun onnittelukortin. 

 


Kotiin palattuani sain taas kuopuksemme syliini ja pakko se on myöntää, että kyllä Iskälläkin oli jo aikamoinen ikävä ollut tuota pikku mestaria. Nyt viikonloppu alkaakin sitten olemaan taputeltu ja salaa läppärin takaa kurkin kun rakkaani katselee temppareita telkkarista. Huomenna palataankin taas arkeen ja todennäköisesti myös aloitetaan työmatkapyöräily. Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!


-Iskä


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ero vauvavuoden aikana

Tervetuloa meidän blogiin!

Rakastuin toiseen!