Tekstit

Yhteyden menettäminen ja löytäminen

Kuva
 Perhe-elämässä ja parisuhteessa yhteys kumppaniin on äärimmäisen tärkeä. Sellainen yhteys jossa ymmärrätte toisianne, kunnioitatte toisianne ja osaatte hieman lukea sitä toista: Mitä hän on vailla, mitä hän tarvitsee ja mikä häntä voisi piristää. Yhteys jossa on kumppanin kanssa samalla viivalla auttaa ehdottomasti arjessa ihan parisuhteen kannalta, mutta todella paljon se auttaa lapsiperheessä selviämiseen. On paljon mukavampaa hoitaa lasten asioita kun ei tarvitse stressata parisuhteen tilaa tai ei tarvitse omassa mielessään miettiä onko kaikki kunnossa. Tuon yhteyden olemassaolo ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Sitä tulee pitää yllä, vaalia ja kunnioittaa. Tuollaisen yhteyden olemassaolo on voimavara ja todella tärkeä asia. Sitä ei sovi missään nimessä unohtaa. Meidän parisuhteessamme yhteys oli alusta asti todella vahva. Tuntui monesti siltä kuin ajattelisimme samoilla aivoilla ja suurimmasta osasta asioita olimme aivan samaa mieltä. Tietysti tuo oli osittain myös alkuhuumaa, m

Kun vaan vituttaa

Kuva
Onko teistä kenelläkään koskaan sellaista ihan tyhjästä ilmestyvää vitutusta joka ei tunnu lähtevän millään? Tuntuu siltä kuin olisin saanut jonkinlaisen vitutuksen pilven itseni päälle. Voin myös jo valmiiksi varoittaa, että tuo edellä mainittu V-sana tulee ilmaantumaan tässä tekstissä todennäköisesti useamman kerran, joten jos mielestäsi naisen sukuelimestä käytettävä ruma sana on pahasta ja sen viljely vielä pahempi niin suosittelen lopettamaan tämän tekstin lukemisen, sillä minua vituttaa ja tämä teksti kertoo siitä kun vituttaa. Tämä nykyinen vitutusepidemia on mielenkiintoinen ilmiö. Perheessä on kaikki suurin pirtein hyvin: Ainakin kaikki ovat taas terveitä. Ystävien kanssa asiat ovat todella hyvin ja töissäkin sujuu oikein mukavasti. Sain jopa palkankorotuksen juuri. Parisuhteen hoitaminen toki on hieman hankalaa tämän kaiken tohinan keskellä, mutta ainakin kelpaan vielä viereen yöksi. Aloitin juuri herra M:n kanssa todella mieleisen yhteisen harrastuksen. Auto on remontoitu ku

Eka vuosi kohta paketissa

Kuva
 Eka vuosi kohta paketissa Tämän blogitekstin kirjoittaminen alkoi todella mallikkaasti. Oli tarkoitus aloittaa tämä teksti kauniilla lauseella jotenkin tyyliin näin: ”5.10.2020 sain käsiini ihanan pienen ihmeen”, mutta perkele eihän kuopukseni ole edes syntynyt lokakuussa vaan marraskuussa. Tämän siis kertoi minulle kauniimpi osapuoleni. Olen ollut mukana synnytyksessä ja todella vahvasti koko lapsen elämän, mutta en siltikään muista hänen syntymäpäiväänsä. Ei lähtenyt nyt hirveän mallikkaasti, mutta ehkäpä tästä päästään asiaan. Monet ihmiset kumppanini mukaan lukien aina ihastelevat sitä aikaa, kun vauva on ihan mini. Sellainen joka ei vielä osaa tehdä mitään. Sellainen pieni paijattava vauveliini, joka on niin syötävän söpö. Sitä aikaa kuulemma pitäisi vaalia ja arvostaa. Toki se oli todella merkityksellinen hetki kun sain lapseni rintaani vasten ja tunsin isän rakkauden sisälläni heräävän jälleen kerran. Tiesin, että tämä pikku susi tulee olemaan minulle uskomattoman tärkeä. Lapsi

Kun ei vaan jaksa

Kuva
Perhe-elämä saattaa olla melko ailahtelevaa ja myrskyisää. Se saattaa olla myös tyyntä ja tasaista. Perheitä on niin monenlaisia, mutta jokaisessa perheessä todella tärkeää on varsinkin vanhempien jaksaminen. Tietenkin lapsille pitää turvata riittävä yöuni ja lepääminen, mutta en nyt tässä tekstissä ota siihen sen enempää kantaa. Jokainen täysipäinen vanhempi ymmärtää sen, että lapsen perustarpeisiin kuuluu myös lepo. Vaikka me huolehdimme aina lasten jaksamisesta ja saatamme huolehtia vielä kumppaninkin tarpeista. Aivan liian monet meistä unohtavat itsensä ja omat tarpeensa. Kotiäidit aloittavat aamunsa vaippojen vaihdolla, tekevät ruuan, hoitavat kotityöt, ottavat koulusta tai hoidosta palaavat lapsen vastaan ja tekevät koko päivän duunia päivästä toiseen. Työssä käyvät vanhemmat tekevät ensin päivän töitä ja sitten hyppäävät suoraan lapsiarkeen. Ilman taukoja. Sitten alkaa lasten harrastuksiin kuskaaminen ja lasten iltatoimet. Pakkaamiset seuraavan päivän koulupäivää varten ja tarvi

Sä oot niin ärsyttävä!

Kuva
Sä oot niin ärsyttävä, Mä haluan toisen isin, Kankaanpäässä on paljon kivempaa kuin Tampereella, Sä oot tyhmä ja monta muuta ihanaa lausetta on nyt viime aikoina lentänyt meidän ihanien pikku kupeiden hedelmien suusta lennellyt. En tiedä onko tämä nyt jokin ikään liittyvä juttu vai johtuuko tämä koulujen ja esikoulun aloittamisesta, mutta voin kertoa että vanhempien sietokyky on nyt viime aikoina ollut kovilla poikien puheiden vuoksi. En tiedä mistä nämä kaverit edes ovat kuulleet nämä kaikki lauseet joita meidän niskaamme nyt heitellään, mutta melkoista tavaraa sieltä veljet suoltavat.  Pojat siis yleensä ovat molemmat aina olleet todella hyväkäytöksisiä ja toinen ehkä jopa hieman arka/ujo. Tästä ei kuitenkaan enää nykyään ole tietoakaan. Kaverit ovat kasvattaneet melkoisen temperamentin. Ei tarvita kuin pieni vastoinkäyminen tai se, että käskemme laittaa puhelimen pois, niin helvetti on irti. Sieltä tulee kiukku ja mökömökö-puuhun kiipeäminen. Sitten isi ja äiti ovatkin ärsyttäviä, t

Uusi kaupunki, uusi minä

Kuva
 Uusi kaupunki, Uusi minä Olen nyt viettänyt kaksi viikkoa lomaa ja se on kyllä ollut hedelmällistä. Valehtelisin jos väittäisin, että kesä on mennyt pelkästään rentoutuessa ja harrastusten parissa, mutta on ollut kyllä todella mukavaa saada kotonakin asioita aikaan. Rakkaallanikaan ei ole enää ihan niin montaa asiaa mistä mainita, jotka olisivat roikkuneet tekemättä. Sohvan kiristys taitaa olla viimeinen asia, joka on jäänyt roikkumaan. Täytyykin ehkä vielä pieni hetki sitä venyttää, että on edes jotain mistä minua muistutella. On tässä lomalla toki aikaa ollut rentoutumiseenkin. Viime tekstissä kirjoitinkin siitä kuinka olemme koko perheellä ehtineet viettämään paljon aikaa ja tekemään reissuja. Nyt viime viikonloppuna pääsimme myös viettämään aikaa ihan aikuisten kesken. Ystäväni Kankaanpäästä tuli seuraksemme ja rakkaani hyvä ystävä tuli myös istumaan iltaa kanssamme. Kävimme ihan aikuisten kesken keilaamassa, pelasimme lautapelejä ja grillailimme muutaman oluen lomassa. Se oli kyl

Kymmenen päivää riemua, kiukkua ja rakkautta

Kuva
Olemme viettäneet viimeiset kymmenen päivää kaikki yhdessä kesälomaa. Herra J tuli Kankaanpäästä jälleen pidemmälle pätkälle Iskän ja perheen riemuksi seuraksemme ja herra M oli vielä kesälomalla, äiti mammalomalla ja allekirjoittaneella itsellään on meneillään kesäloma. Saimme siis viettää pitkästä aikaa oikein kunnolla aikaa koko viiden hengen porukalla. Nyt todellisesti olimme kaksi ja kolme. Tämä teksti on vain pieni sukellus meidän pieneen yhteiseen lomaamme. Eli ihan perus kevyttä kuulumisten kerrontaa näin välillä. Meillä oli valmiiksi suunniteltuna ohjelmaa ja aika todella meni kuin siivillä. Matkan varrelle mahtui monta riemuisaa hetkeä, uusia kokemuksia lapsille ja tietenkin myös meidän pojat tuntien hampaiden kiristelyä, kiukuttelua ja itkua. Itse kuitenkin olin todella onnellinen kun sain kolmannen poikani seuraksemme pitkäksi aikaa ja myös pojat olivat suurimman osan ajasta todella innoissaan toisistaan. Onhan se kiva kun on jatkuvasti leikkikaveri kotona ja voi vain lähte